Nuorten kanssa tehtävä työ

Hola!

Olen Pieksämäen Diakin muunto-opiskelija Valtimolta Pohjois-Karjalasta. Aloitin opinnot Kajaanissa ja nyt olen sitten käynyt oppimassa myös Pieksämäellä. Olen valmistunut yhteisöpedagogiksi 2012 ja sen takia pääsen nyt vähemmällä näissä opinnoissa: olen aloittanut opinnot tämän kuluvan vuoden tammikuussa ja valmistumisajankohta on maaliskuu 2016.

Suoritan täällä Espanjan Fuengirolassa TYKin työharjoittelua ja tuo onkin ainoa harjoittelu, jonka näihin opintoihin teen. Teen täällä myös VAN1:sen.

Olen jo 51 -vuotias viiden lapsen äiti ja minulla onkin täällä mukana nuorin, 15 -vuotias Elmo-poika. Elmo käy suomalaisen koulun 8. luokkaa. Työsarkani olen tehnyt nuorten-, erityisnuorten ja vaikeasti työllistyvien ihmisten parissa. Työuraa on takana 16 vuotta tällä alalla. Myös huumenuorten kanssa olen tehnyt töitä ohjaajana kuntoutumiskodilla. Tällä hetkellä työskentelen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana.

Casa Angelito

Työharjoitteluni teen Casa Angelitossa, pienessä koti- ja hoivapalvelualan yrityksessä. Tehtäväni oli mallintaa täällä Fuengirolassa etsivää nuorisotyötä, mikä ei ole helppoa, koska ensin täytyisi saada perusnuorisotyö toimimaan täällä oleville suomalaisille nuorille.

Casa Angelito on siis koti- ja hoivapalvelualan yritys, joka on aloittanut toimintansa alkuvuodesta 2013. Casa Angelito tarjoaa laaja-alaisia palveluja aina kotihoitopalveluista lemmikkieläinten hoitoon. Casa Angelito -koti Aurinkorannikolla Mijaksen kylässä tarjoaa majoitusta, tukea ja turvaa esimerkiksi elämänmuutoksissa ja kriisitilanteissa; Casa Angelito toimii muun muassa kriisikotina.

Kodinhoitaja hoitaa kotien viikko- ja suursiivoukset, kaupassa käynnit ja ruoanvalmistuksen. Ulkoilu, kylvetys ja henkilökohtainen avustaminen sekä muut perushoidon tehtävät kuuluvat kotihoidon palveluihin. 

Palveluihin kuuluu myös espanjankielentaitoinen avustaja/tulkki avuksi esimerkiksi ravintolaan, ostoksille, pankkiin, lääkärikäynneille tai sairaalaan. Muina palveluina ovat lisäksi virastokäynneillä (sosiaalitoimisto, päihdepalvelut jne.) mukana oleminen, lastenhoitopalvelut, lemmikkieläinten hoito ja majoituspalvelut.

Nuorisotyö

Minulle oli aikamoinen yllätys se, että kukaan ei tee täällä suomalaisten nuorten kanssa oikeastaan mitään. Olen tutustunut paikallisiin toimijoihin ja Turistikirkko on tällä hetkellä nuorisotyötä tekevä taho. Suomen helluntaiseurakunta on lähettänyt tänne nuorisotyöntekijän tänä kesänä vuodeksi eteen päin kehittämään nuorille lähinnä kerhotoimintaa. Heidän perjantai-illoissa on käynyt muutamia, lähinnä 12-vuotiaita poikia äitiensä kanssa. Vanhempia nuoria kaivattaisiin sinnekin, mutta se on aika hankalaa, jos osalla on äidit mukana nuorisoillassa.
Evankelisluterilainen seurakunta ei teen nuorisotyötä ollenkaan. Nyt on kuitenkin Saapas aloittanut täällä toimintansa kouluttamalla vapaaehtoisia viime syksynä. Varsinainen partiointityö on alkanut tämän vuoden keväällä. Itsekin kuulun tuohon Saapas-porukkaan. Olemme partioineet viikonloppuisin kierrellen kolmen hengen porukoissa Fuengirolan katuja.

Työharjoitteluni liittyy siis "Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen" osioon. Kehittämistyö on ollut aika hidasta, ehkä juuri sopivien yhteistyökumppaneiden puuttuessa ja sitten on tullut mukaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät tiedä nuorisotyön tekemisestä juuri mitään, niin ne ovat hidastaneet toiminnan kehittämistä. Nuorisotyökin on sellaista työtä, että ei sitä aivan kaikki osaa tehdä. Kun tulee uutena ihmisenä aika tiiviiseen yhteisöön, mikä tämäkin täällä on, niin ei viitsi tulla ja kertoa, että minä tiedän, miten nämä hommat täällä tulee hoitaa. Ja onhan täällä tämä miljöö aivan erilainen nuorisotyön tekemiseen kuin Suomessa. Jo pakkasten takia Suomen nuoret on helppoa saada esimerkiksi nuorisotaloille. Täällä on aika lämmintä, eikä ainakaan pakkasta, joten saa olla aikamoiset porkkanat, että nuoret lähtevät mukaan toimintaan.

Suomalaiset nuoret integroituvat aika huonosti espanjalaisten kanssa. Ei se ole mikään ihme, koska kaikki nuoret käyvät omissa kouluissaan: on suomalainen koulu ja lukio, skandinaavinen koulu ja sitten espanjalaisille tietysti espanjalaiset koulut. Integroitumista taitaa tapahtua eniten, kun suomalaiset tytöt kiinnostuvat espanjalaisista pojista.

Mietin sitä, kuinka nuoret olisivat enemmän tekemisissä toistensa kanssa. Ei suomalaisen koulun oppilaatkaan ole vapaa-ajalla toistensa kanssa paljoa tekemisissä. Houkuttelin yhtä nuorten kanssa toimijaa järjestämään rantalentopallokisan suomalaisen koulun oppilaille. Hän ei kuitenkaan asiasta kiinnostunut. Kuukauden odottelun jälkeen järjestin sen sitten itse. Ajatuksena oli, että paikalliset järjestäisivät tapahtuman, niin sillä olisi jotakin jatkuvuutta sen jälkeen, kun lähden Suomeen 23.12.

Järjestin tapahtuman, jossa haastoin suomalaisen koulun 8. luokan pelaamaan rantalentistä Aurinkorannikon Saapasta vastaan. 8. luokka otti haasteen vastaan ja niin sitten 21.11. pelasimme lentistä. Lupasin voittajajoukkueelle tarjota pitsat, jotka sitten Saapas heille tarjosi. 8. luokka voitti meidät nippanappa...ja olihan meidän tarkoituskin, että he voittavat ottelun, mutta tosissaan pelasimme ja paras joukkue voitti. Tapahtuma sai hyvän vastaanoton koululla ja Saappaassa.

Koulun ja Saappaan mukaan lähteminen oli tärkeää. Sain 8. luokan ryhmänohjaajalta ja koulun rehtorilta hyvää palautetta siitä, että kisa tuli parhaaseen mahdolliseen aikaan, koska 8. luokan ryhmähenki on ollut koetuksella nyt loppusyksyn aikana. Kisan jälkeen nuorilla oli aikaa jutustella ravintolassa toistensa kanssa pitkä tovi  pitsaa odotellessa. Se kuulosti hyvältä, kun nuoret kyselivät toisiltaan perheeseen liittyviä asioita: kuinka monta sisarusta sinulla on, missä asutte jne. Noita asioita ei varmaankaan tule ainakaan kaikkien kanssa juteltua kouluaikana. Toivottavasti se lisäsi yhteishenkeä, olihan melkein koko luokka mukana, joko pelaamassa tai kannustamassa luokkatovereitaan voittoon. Uskon siihen, että kun oppii tuntemaan toiset paremmin, niin myös yhteisymmärrys alkaa pelata paremmin. Ilmoitin tapahtumasta Facebookin seinällä "Costalla mitä tahansa ja koska tahansa". Tapahtumaan osallistui noin 50 asiasta kiinnostunutta.

Toivon, että Saapas jatkaa rantalentopallon pelaamista suunnitelmani mukaisesti. Ajatuksena oli, että suomalaisen koulun 8. luokka haastaa seuraavaksi skandinaavisen koulun 8. luokan ja sitten he haastavat espanjalaisen koulun 8. luokat. Päädyimme kuitenkin tällä hetkellä siihen, että suomalainen koulu haastaa oman koulun 9. luokan, koska skandinaavisessa koulussa 8. ja 9. luokka ovat samassa. Tuo kisa on tarkoitus järjestää 12.12. Ajattelin, että olisi hienoa, jos tuosta tuli joka syksyinen perinne ja koulut pelaisivat turnausluontoisesti lentistä. Se jää nähtäväksi. Saapas piti suunnitelmaa hyvänä ja toivon, että he sen hoitavat tulevina syksyinä suunnitelman mukaan. Toki en pane yhtään pahakseni, vaikka minäkin tulisin turnauksen tänne järjestämään :) Yhden Saapas-äidin lapset käyvät skandinaavista koulua, joten yhteys sinne on olemassa. Verkottoituminen on tärkeää. Ilman verkostoa tätäkään tapahtumaa ei olisi saatu järjestettyä. Yhteistyössä on voimaa.

Olemme käyneet myös lukuisia kertoja jututtamassa puiston asukkaita, vaikka siellä ei nuoria ole paljon näkynytkään, onneksi. Olen päässyt aika hyvin sisälle noiden ihmisten ajatusmaailmaan. Suomessa surkuttelememme heidän kamalaa kohtaloa, mutta tosiasiassa pidempään puistossa asuneet ovat itse asunnottomuuden ja vapaan elämän valinneet. Kun on kyse aikuisista ihmisistä, niin he voivat tehdä omat valintansa. On ollut toki hienoa, kun osa noista puiston asukkaista on osallistunut toimistolla järjestettävään toimintaan. Nuoremmilla ihmisillä saattaa olla korkeampi kynnys jäädä puiston asukkaaksi. Puisto vetää puoleensa päihteiden käyttäjiä. Puistoon olet aina tervetullut siihen porukkaa, mikä siellä milloinkin pyörii. Puiston "vakioporukka" pitää huolen toisistaan ja myös käymäläisistä. He ovat hyvin toiset huomioon ottavaa sakkia, jolloin myös kaverin puolia pidetään. Itsekin haluaisin viettää erilaista elämää, en toki halua puistoon muuttaa, mutta jos pääsisi eroon tästä oravanpyörästä. Toisaalta ymmärrän puiston asukkaita ja sitä vapautta, jota he edustavat.

Olen koko ikäni tehnyt töitä kehittävällä työotteella.Oli suuremmoista päästä kokeilemaan jotakin uutta aivan uudessa ympäristössä. Tein yhdeksän vuotta nuorisotyötä Valtimon kunnassa aivan yksin. Jo silloin täytyi kehitellä koko ajan uutta ja joskus jopa ihmeellistä. Toisaalta nuorisotyö tai ihmisten kanssa tehtävä työ ei ole mitään ihmeellistä ja yliluonnollisia kykyjä vaativaa työtä. Aivan pienillä ja normaaleilla toiminnoilla voi saada hyvää aikaan. Olet vain itse mukana täysillä siinä mitä teet, niin saat myös muut innostumaan ja kokeilemaan. Olen tehnyt nuorten kanssa töitä 16 vuotta. Tuossa ajassa olen oppinut, kuinka nuoria tulee kohdella ja kohdata. Kun kohtaa ihmisen tasavertaisena itsensä kanssa ja avoimin mielin, niin siitä se lähtee rullaamaan. Ole rehellinen ja luotettava, anna positiivista palautetta, älä keskity ihmisen huonoihin puoliin, vaan vahvista hyviä asioista ja katso aina tulevaisuuteen. Menneet ovat menneitä ja ihminen pystyy muuttumaan. Niin yksinkertaista se on :) Matka Espanjan Fuengirolassa on lisännyt tuntemusta siitä, että osaan tehdä tätä työtä ja olen siinä hyvä. Sainhan kuitenkin luokan liikkeelle noinkin yksinkertaisella idealla. Aika usein tulee ajateltua itsestään, että "tää ny vaan on tämmöstä", kunnes huomaat, että toisen tekeminen "ny onkin vaan tommosta..."

Olemme käyneet tutustumassa Casa Angeliton omistaja Tiina Ruonalan kanssa erilaisiin hoitopaikkoihin. Anteguerrassa kävimme tutustumassa lääkkeettömään huumehoitoon, Finca Daniel del Vecchio. Tuo paikka oli mielenkiintoinen, koska olen ollut töissä huumenuorten kuntoutumiskodissa Suomessa, jossa asiakkaita hoidettiin lääkkeillä. Tähän hoitopaikkaan asiakkaat tulevat omasta vapaasta tahdosta.

Kävimme tutustumassa myös kunnan omistamaan hoitolaitokseen Centro comarcal de drogodependencia, jossa hoidetaan riippuvuuksia; päihde ja peliriippuvuus muun muassa. Siellä huumeiden käyttäjiä hoidetaan lääkkeillä. Lääkärin kertoman mukaan lääkkeetön hoito on kauhea rääkki ihmiselle, joten he eivät ole lääkkeettömän hoidon kannalla. Tänne asiakkaat voivat tulla joko vapaaehtoisesti tai pakotettuna.

11.12. menemme tutustumaan Malagaan mielisairaalaan San Jose. Tiina on ollut siellä töissä ja sen takia pääsemme tutustumaan myös sinne.

Vanhustyön tiimoilta olen tutustunut Suomen toimintaan. Suomela järjestää jäsenilleen laaja-alaista toimintaa: harrastustoimintaa; kädentaitoja, espanjan kielen kursseja, jumppaa, retkiä, liikuntaa, karaokea ja niin edelleen. Toiminnassa on paljon mukana suomalaisia eläkeläisiä. Olen käynyt tutustumassa muun muassa lasi- ja hopeaseppiin, tilkkupiiriin ja kädentaitopiiriin.