Lauran ja Saaran vaihtokokemuksia Tukholmasta

1. Laura Koitto & Saara Nyberg

2. Sosionomi, Diak Porin toimipiste

3. Tukholma, Ruotsi

4. 1.3.-30.5.2016

5. Monikulttuurisuuden opinnot

6. Förskolan Mumindalen

7. Monikulttuurisuuden harjoittelu

MATKAJÄRJESTELYT

Järjestelimme matkamme etukäteen, niin että matkasimme Tukholmaan laivalla. Laivalla matkustaminen on edullista, mutta vie ajallisesti kauemmin kuin esimerkiksi matkustaminen lentäen. Ostimme laivasta metroliput, jotta pääsemme kätevästi keskustasta Vällingbyhyn, jossa asuntomme sijaitsi. Matkasimme Viking Linellä, josta matka metroasemalle oli kävellen melko pitkä. Matka tavaroineen kesti noin 25 minuuttia. Silja Linen satamasta on huomattavasti lyhyempi matka kävellä lähimmälle metroasemalle. Emme halunneet ottaa satamasta tarkoituksella taksia, sillä Ruotsissa taksien hinnat voivat olla todella korkeita, varsinkin jos taksia ei ole varattu etukäteen ja hinnasta sovittu. Tukholmasta löytyy useita taxiyhtiöitä, mutta luotettavimmat ovat esimerkiksi Taxi Stockholm ja 020 Taxi. Huijareita on liikkeellä paljon, joten mikäli kulkee taksilla, kannattaa tarkastaa auton kyljessä oleva tarra, jossa on ilmoitettu maksimihinta 10 kilometrin matkalle. Nyrkkisääntönä on, ettei kyseinen hinta saisi ylittää yli 310 kruunua. 

ASUNNON HANKINTA

Asunnon hankkiminen Tukholmasta on todella vaikeaa. Koulun puolesta emme saaneet asuntoa järjestymään, joten asunnon hankkiminen oli täysin omalla vastuullamme. Saimme vinkkejä ystäviltä, koulumme terveydenhoitajalta sekä sukulaisilta. Alun perin asunto piti järjestyä tuttavan kautta, joka viime hetkillä ilmoitti, ettei voikaan ottaa vuokralaisia. Meillä oli tällöin enää kolme viikkoa aikaa löytää asunto. Laitoimme asuntoilmoituksen Blocket.se sivustolle, joka on samanlainen kuin Suomen Tori.fi. Tätä kautta saimme useita ilmoituksia, mutta asunnot menivät nopeasti, ellei vastannut 10 minuutin sisään viestin lähettäjälle. Saimme myös epäilyttäviä asuntotarjouksia, joissa tarjolla oli asuntoja halpaan hintaan, sillä Tukholmassa on erittäin korkea vuokrataso. Blocket.se sivustolla esiintyy paljon huijareita, jotka yrittävät saada takuuvuokran ennen muuttoa. Sääntönä voisi pitää sitä, että takuuvuokraa ei maksa ennen kuin on nähnyt asunnon.

Olimme tässä vaiheessa melko epätoivoisia asunnon suhteen ja pelkäsimme, ettei tuleva harjoittelu onnistu. Soitimme Tukholman Suomalaiseen seuraan, josta meille annettiin vihje liittyä Facebookin Koti Tukholmasta- ryhmään. Laitoimme saman tien ilmoituksen ryhmään, ja huomasimme, että yksi ryhmän jäsen tarjosi vuokralle huonetta Vällingbystä. Laitoimme heti viestin ilmoituksen lähettäjälle, että olemme kiinnostuneita huoneesta ja sovimme puhelimitse tarkemmin käytännön asioista. Vuokra yhdestä huoneesta oli 6000 kruunua, eli noin 650 euroa. Tästä voi päätellä hintatason Tukholman alueella. Vuokraa hieman nosti kuitenkin se, että vuokralaisia oli kaksi. Jaoimme siis asunnon yhdessä vuokranantajamme kanssa, ja majoituimme samaan huoneeseen. Vessa ja keittiö olivat yhteisiä.

KUSTANNUKSET SEKÄ LIIKKUMINEN TUKHOLMASSA

Elinkustannukset ovat Tukholmassa melko korkeat ja esimerkiksi ruuan hinta hieman korkeampi kuin Suomessa. Pidimme kolmen kuukauden ajan suomalaisen puhelinliittymän, sillä asunnossamme oli vuokraan kuuluva wifi- yhteys jota saimme käyttää, emmekä siksi kokeneet tarpeelliseksi ostaa ruotsalaista liittymää. Ruotsissa on tarjolla edullisia prepaid-liittymiä, jota kannattaa hyödyntää, mikäli on tarve. Esimerkiksi Comviq on paljon käytetty.

Liikkuminen Tukholmassa on helppoa ja vaivatonta metrojen ja bussien avulla. Meidän ei tarvinnut työmatkoja kulkea julkisilla, sillä kävelymatka harjoittelupaikkaan oli vain noin 10 minuuttia. Tämän suhteen koemme, että meillä kävi hyvä tuuri. Yhteydet keskustaan olivat kätevät, metroasema sijaitsi asuntomme vieressä ja metroja kulki 8 minuutin välein. Matka keskustaan kesti noin puoli tuntia.

Vaihdon kiinteät kustannukset per henkilö: 1) laivamatkat edestakaisin 20e 2) vuokra 3000kr x 3 kuukautta (320e x 3). Lisäksi ruokakustannukset, satunnaiset metroliput sekä kuntosalikortti.

KULTTUURI

Ruotsalainen kulttuuri ei suuresti eroa suomalaisesta kulttuurista, joten varsinaista kulttuurishokkia ei vaihdon aikana tullut. Kuitenkin joitain pieniä eroja löytyy. Koemme, että ihmiset ovat avoimempia ja juttelevat herkästi myös tuntemattomille ihmisille. Esimerkiksi hississä on tavallista käydä ’’small talkia’’ ja toivottaa mukavaa päivää. Meidän mielestämme ihmiset ovat olleet erittäin avuliaita ja ystävällisiä, esimerkiksi eksyessämme on meitä mielellään opastettu, sekä saatettu perille. Myös saapuessamme Tukholmaan painavien matkatavaroiden kanssa, kantoi tuntematon mies tavaramme ylös metroaseman portaita.

KIELITAITO

Lähdimme harjoitteluun kouluruotsilla, joka ei kummallakaan ollut erityisen vahva. Ruotsalaiset rakastavat puhua englantia, joten varsinkaan Tukholmassa ei välttämättä ruotsin kieltä tarvitse. Vuokranantajamme puhuin vain ruotsia, joten hänen kanssaan kommunikointi oli hyvää kielenharjoitusta. Vaikka harjoittelupaikassamme puhuimme lapsille suomea, oli työyhteisössä paljon ruotsinkielisiä, joiden kanssa puhuimme ruotsia. Aluksi oli vaikea ymmärtää riikinruotsia sekä Tukholman murretta, sillä äänteet, sanat ja puheen painotus ovat erilaisia kuin suomenruotsissa. Kuitenkin ympärillä puhuttavaan kieleen tottui nopeasti ja ymmärrys parantui huomattavasti. Kielitaitomme karttui selvästi vaihdon aikana. 

HARJOITTELUPAIKKANA SUOMENKIELINEN ESIKOULU

Harjoittelupaikkamme oli siis Mumindalenin esikoulu, jossa työskentelimme suomenkielisellä osastolla. Osaston työntekijät puhuivat suomea ja meillä oli suomenkielinen ohjaaja.  Ohjaus oli hyvää ja luontevaa. Ilmapiiri oli positiivinen ja salliva. Monilla lapsilla vahvempi kieli oli selvästi ruotsi ja suomen kielellä puhuminen oli vähäistä. Puhuimme työntekijöiden pyynnöstä tarkoituksella lapsille vain suomea ja rohkaisimme heitä käyttämään enemmän suomen kieltä. Muiden osastojen lapsille puhuimme luonnollisesti ruotsia. Lapsien kieli on melko yksinkertaista, joten sitä oli helppo ymmärtää. Saimme syödä ilmaiseksi yhdessä työntekijöiden ja lasten kanssa lounaan ja välipalan. Sääntönä on, ettei talon ulkopuolelta saa tuoda ruoka-aineita esikouluun. Ruuan tekee esikoulussa oma keittiötyöntekijä, myös mahdollisia allergioita otetaan huomioon.

Koemme, että harjoittelun pedagogiset sekä monikulttuuriset tavoitteet tulivat hyvin täytettyä. Varhaiskasvatus Ruotsissa eroaa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta esimerkiksi Reggio Emilia pedagogiikallaan, johon on hyvä tutustua ennen harjoittelua. Suomessa ollaan vasta siirtymässä vastaavanlaiseen toimintaan. Meille esikoulun toimintatavat ja pedagogiikka olivat aluksi vaikeita ja herättivät ihmetystä, mutta viikkojen kuluessa totuimme ja sisäistimme toiminnan idean. Uskomme, että harjoittelusta on enemmän hyötyä, jos takana on jo kokemusta suomalaisesta varhaiskasvatuksesta tai esimerkiksi harjoittelu. Näin vertailupohjaa Ruotsin ja Suomen välille on helpompi rakentaa. Kokemuksemme harjoittelupaikasta sekä Tukholmasta yleensä ovat erittäin hyvät. Ihmiset harjoittelupaikassa, sekä muualla ovat olleet ystävällisiä ja erittäin helposti lähestyttäviä. Suosittelemme Tukholmaa ja Förskolan Mumindalenia vaihtokohteena, kunhan muistaa kärsivällisyyden ja joustavuuden asuntoasioissa!

 Jag ber om ursäkt men det här är på svenska...

JÖNKÖPING/SVERIGE

Jag gjorde min praktik i Vårsol SARA i Jönköping. Vårsol SARA är en av frälsningsarmens verksamheter i Sverige. Vårsol SARA i Jönköping är ett boende för ensamkommande flyktingungdomar i åldern 16-21 år. Verksamheten startade den 1 april 2007 och sedan dess har ett 60-tal ungdomar kommit till Jönköping. Vårsol erbjuder asylsökande ensamkommande ungdomar boende, omsorg, tillsyn och påbörjar integreringen i samhället. Uppdraget för detta har Vårsol SARA fått från Jönköpings kommun. (Vårsol SARA, 2012, Verksamhetsberättelse för år 2012, s. 4.)

Yrkesroll och professionalitet

Alla av oss har någon eller några roller som är knutna till en speciell situation och som skiljer sig till de andra. Kultur, uppfostran och samvaro har en viktig betydelse i de roller som vi intar. (Cronlund, 2011, s. 63-64.) Hur vi tolkar och fyller rollen beror också på individens personlighet och livserfarenhet (Svensson, 2008, s. 95). Yrkesroll är en uppsättning beteenden som förväntad av en individ i en arbetsplats men det finns inga exakta regler, hur en individ ska bete sig (Cronlund, 2011, s. 65). ”Yrkesrollen ligger i samspelet mellan dels personen i rollen och professionens förväntningar, dels mellan organisationens uppdrag och klienternas behov”. Yrkesrollen blir alltid olika i olika organisationer. (Svensson, Johnsson, &  Leili 2008, s. 95.)

”Professionalitetet är knutet till etiska regler som reglerar förhållandet till de människor man arbetar med och kollegor.” Individens egna värderingar, normer och symboler påverkas professionella sammanfatningarna. (Bernler, 2001, s. 15.) Att vara professionell menar oftast att man är förvärvad och använder sig en yrkeskompetens som bygger på såväl teoretiska studier som praktisk erfarenhet. Professionaliseringsprocessen tar lång tid och det kräver eget engagemang och stöd utifrån (Bernler, 2001, s. 21). Man är aldrig färdig utan man måste hela tiden arbeta sig med sin utveckling (Bernler, 2001, s. 22). 

Min egen läroprocess i vårsol sara

När man arbetar med klienter har man nytta av tidigare erfarenhetet. Allmänna yrkeskompetenser kan innehålla teoretisk kunskap, erfarenhet, mognad, yrkesstolthet, en klar roll i förhållande till klient, självkännedom, empatisk förmåga, tydlighet i förhållande till andra yrkesgrupper och etik (Bernler, 2001, s. 18). Viktigaste är att ha förmåga att kunna samspela med andra människor (Cronlund, 2011, s. 66). Jag har fått mycket erfarenhet att möta olika människor i mitt tidigare jobb i laboratoriet. Jag vet vad det menar att beter sig yrkemässigt även om man möter svåra situationer. Jag kan upprätthålla lugnet även någon beter sig hotfullt. Jag har varit med i många utbildningar om hur man behandlar svåra kunder.

Frälsningsarmen har sina egna etiska vägledningar för arbetet bland barn och ungdomar som hjälper personal att uppnå rätt position bland ungdomar. Jag hade faktiskt några fördomar gällande frälsningsarmen och deras kristna värderingar. Jag är själv ateist och jag tänkte att det kan vara svårt för mig att jobba enligt deras regler. Jag var förvånad hur toleranta och öppna alla var. I personalen finns det också personer som har andra religioner. Jag tror att min största lärdom var att upptäcka hur lika grundläggande värderingar olika religioner har. Jag märkte också att jag har de samma värderingar utan att vara troende. Vi hade många diskussioner om religioner och andra kulturer och jag började tänka på de livets stora frågor. Jag hade inga svårigheter att jobba enligt frälsningsarmens värderingar. Jag tycker att värderingar är mer som generalla råd om vad det är acceptabelt och hur man ska bemöta andra.

Persolalens förhållande till ungdomar skall vara ställföreträdande förälder ur ett omsorgsperspektiv i Vårsol. (Vårsol, 2013, s. 7.) Alla ska mötas med respekt och personell ska vara ett gott exempel som andra kan ta efter. Ungdomarna kommer från svåra omständigheter och det är viktigt att förstå deras situation. Man ska vara uppmärksam på sitt eget beteende vid beröring, i ordval och vid val av plats när man har samtal med en ungdom. Olämplig fysisk eller muntligkontakt är inte tillåtet. Man ska vara varsam vilka signaler man sänder ut och håll klara gränser. Andra kan misstolka handlingar hur oskyldiga de än är. Man ska ha ett professionellt förhållande till ungdomar. Det underlättar arbetet och integritet för både personal och pojkarna. Professionalism innebär också att man ska hålla tystnadsplikt och aldrig prata om en pojke med en annan pojke. Man ska inte heller göra påståenden som man sedan inte kan stå för. I början av praktiken tänkte jag mycket mitt förhållande till pojkarna. Jag är van vid att kramas och ha varm relation med mina bekanta. Jag bestämde mig att inte ha för nära kontakt eller relation med pojkarna. Jag menar att jag hade lite mer distans när det gäller pojkarna. Jag hälsade pojkarna med att säja hej eller skakade hand och respekterade deras gränser och integritet och betedde inte som en kompis. Med detta val nådde jag lättare professionellt förhållande med pojkarna. 

Samtidigt som man arbetar med individen måste man arbeta med omgivningen (Bernler, 2001, s. 20). När man arbetar i en mångkulturell arbetsplats behöver man vara uppmärksamma för interkulturella skillnader. Det finns skillnader mellan kulturer hur man beter sig och uttrycker sina känslor. Vi använder vår egen kultur som referensram för våra tolkningar (Cronlund, 2011, s. 76-77). Stereotyper påverkar omedvetet vår uppfattning om en individ och det finns en risk att de bidrar till fördomar. (Cronlund, 2011, s. 65-67.) Man ska behandla alla rättvis och man ska inte dra några slutsatser utan att först ha kontrollerat fakta. Man ska inte heller ha favoriter bland ungdomarna, alla är lika värda.

Jag minns en händelse från första dagarna i praktiken när jag tolkade en händelse alldeles fel. Ungdomarna pratade sitt eget språk så jag kunde bara tolka deras kroppsspråk. Jag trodde att de bråkar och börjar slåss när som helst men när jag frågade om saken berättade de att de bara pratar om fotboll. Kroppsspråket har större betydelse än det talande språket men uttryck varierar också mellan kulturer (Cronlund, 2011, s. 77). Jag kommer själv från Finaland och jag är inte van att visa känslor eller tala högt så jag har fått lära mig att tolka pojkarnas beteende från nytt perspektiv. I början var det också jätte stressande att vara i så livlig och bullrig miljö men nu har jag blivit van för detta. Det finns också skillnader i respekt mellan kulturer. Det är fördel att jag är äldre än pojkarna i boendet men jag märkte att i början tog det ganska lång tid att nå respekt från några av killarna. Orsaken till detta kan hittas i de skillnaderna mellan kulturer. Vissa har också svårt att ta emot kommandot särskild från kvinnor. Man får vara uppmärksam hur man uttrycker sig och man ska använda positiv förstärkning. Man ska vara behärskad även när man känner sig trängd och påhoppad. Egenskaper som hjälper mig att arbeta med kunder är empatiförmåga, fred essens och det att jag försöker alltid förklara, vad orsak och mål är med gärningar.

En mycket viktig del i yrkesrollen är känslan att kunna hantera situationer och möten med klienter. Ibland kan man känna sig osäker när man gör slutsatser. Det är viktigt att man kan hantera osäkerhet och att alla i personalen får handledning. När man gör sin praktik är det viktigt att få stöd i den egna förändringsprocessen. Man ska inte ta upp egna problem med klienter, så det var viktigt att jag fick prata om mina tankar och bekymmer med mina handledare. Regelbunden handledning hjälpte mig att förstå bättre mina egna reaktioner och stärkte min yrkesidentitet. Egna personen utgör ett instrument i arbetet och påverkas av interaktion, så det är något som man måste lära sig att hantera (Bernler, 2001, s. 21). När man jobbar med människor är det också viktigt att komma ihåg att det inte är bara ett sätt som är rätt. Alla av oss är olika och vi kan använda olika metoder i olika situationer. Vi får komma ihåg att vi kan ändra vår egen beteende och acceptera att andra kan bete sig annorlunda än vad vi är vana vid. (Cronlund, 2011, s. 65-67.) Jag tycker att jag lärde mig att sätta gränser bättre under praktiken men det finns fortfarande behovet för mig att utveckla i detta. Ibland känns det att jag var för snäll mot pojkarna. Det betyder inte att jag hade låtit de göra saker som är inte tillåtet, det betyder att mitt sätt är bara mjukare. Det kan vara svårt att hitta balans, ibland behöver man bara använda strängare metoder. Jag tycker också att några av personalen var för hårda mot pojkarna. Det händer ingen lärande om man inte berättar varför man måste göra något eller på något viss sätt, enbart kommandot skapar bara motstånd.

Det finns en sak som fångade min uppmärksamhet. Det finns några i personalen som brukar sitta alltid på kontoret. Det är helt okej om man jobbar där men om man para gör sina egna saker är det inte okej. Det har varit diskussion om detta i personalmötet men detta har inte blivit bättre. Själv valde jag att jag försökte vara i närvaro för pojkarna så mycket som möjligt, jag följde dem även till aktiviteter. Jag märkte att pojkarna uppskattade detta mycket. Det finns också en del man kan inte göra som en praktikant eller ens ensam som personal. Eftersom man rekommenderar att det skall finnas alltid två personel i rummet begränsar det möjligheter att hjälpa pojkarna i träningslägenheter. Det är inte ofta att det finns tid för detta. Jag skulle ha velat hjälpa dem pojkarna mer men det var inte tillåtet att gå till deras lägenheter själv. Annars är jag nöjd med min praktik och detta jag fick göra. Jag fick vara med i allt och jag tycker att jag har utvecklat både som person och som professionell. En riktig bra upplevelse.

 -PÄIVI-

REFERENS

 Bernler, Gunnar; Cajvert, Lilja; Johnsson, Lisbeth & Lindgren, Hans. (2001). Psykosocialt arbete ideer och metoder. Stockholm: Natur och kultur.

Cronlund, Katri. (2011). Människan socialt och kulturellt. Stockholm: Bonnier.

Svensson, Kerstin; Johnsson, Eva & Laanemets, Leili. (2008). Handlingsutrymme utmaningar i socialt arbete. Stockholm: Natur och kultur.

Vårsol SARA, (2013). Verksamhetsberättelse för år 2012. Frälsningsarmen.

Jönköping, Ruotsi

Matka kohti Ruotsia alkoi 10.1.2015. Lensin Helsingistä Tukholmaan, josta jatkoin matkaa bussilla koti Jönköpingiä. Lento Tukholmaan kesti vain tunnin, mutta bussimatka viisi tuntia. Kyseisen viikonlopun aikana oli mahdollista saada pick-up palvelu, mikä tarkoitti, että autokyyti yliopistolle oli järjestetty tiettyinä kellonaikoina. Vasta yliopistolla asunto-toimistolla saimme tietää minne majoitumme ja allekirjoitimme vuokrasopimukset. Minulla kävi tuuri ja sain huoneen haluamastani asuntolasta Jönköpingin keskustasta kävelymatkan päästä koululta. Asunto on taattu vaihto-opiskelijoille koulun kautta, mutta jos haluaa johonkin tiettyyn asuntoon, niin kannattaa laittaa hakemus menemään heti ensimmäisenä mahdollisena hakupäivänä.

Paikallisen opiskelijajärjestön kautta oli myös mahdollista lainata ns. aloituspaketti, joka sisälsi ensimmäisien päivien kannalta tarpeellisia tarvikkeita kuten ruokailuvälineet ja lakanat. Jokaisen kansainvälisen vaihto-opiskelijan on myös mahdollista saada itselleen ”international buddy”. Oma ruotsalainen ystäväni oli minua koululla vastassa.

Ensimmäisen viikon aikana oli kick-off viikko ja koulun puolesta oli järjestetty paljon erilaista ohjelmaa. Ensimmäisen viikon aikana oli myös erilaisia luentoja ja tiedotustilaisuuksia koskien yleisiä asioita ja opiskelua Ruotsissa.  Kävimme läpi myös jokaisen valitsemat kurssit ja tässä vaiheessa oli mahdollista tehdä vielä muutoksia suunnitelmiin, jos oli tarvetta. Kaikki vaihto-opiskelijoille mahdolliset kurssit on toteutettu englanniksi, joten vaikka ei ruotsia osaisikaan, niin suosittelen tätä vaihtoehtoa lämpimästi.

Itse opiskelen täällä koko kevät lukukauden, mikä tarkoittaa että vähimmäisopintopistemäärä on 30 opintopistettä. Itselläni opinnot koostuvat kahdesta kurssista, jotka molemmat ovat 7,5 opintopisteen laajuisia Intercultural and international communication ja Swedis language, culture and society 2. Ensimmäistä kurssia suosittelen lämpimästi kaikille. Ruotsin kurssi on tarkoitettu kaikille vaihto-opiskelijoille ja ensimmäinen osa alkaa ihan alkeista. Itse sain valita suoraan kakkoskurssin, mutta sekin oli tasoltaan vähän liiankin helppo.

Puolet opintopisteistäni 15 op koostui harjoittelusta, jonka suoritin mmk kokonaisuuteen kuuluen. Ehtona vaihtoon lähdölleni oli se, että saan tehdä harjoittelun Ruotsissa. Minulle räätälöitiin täällä oma opintokokonaisuus koskien harjoittelua ja harjoittelupaikkakin hankittiin minulle koulun kautta. Kävin toisella viikolla opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa tutustumassa harjoittelupaikkaan ja sopimassa asioista. Kaikki oli todella hyvin järjestetty. Ainoa mitä minun tuli tehdä itse oli lähettää etukäteen esittelykirje ja cv itsestäni sekä tietysti olla yhteydessä harjoittelupaikkaan Ruotsiin saapuessani. Harjoitteluni suoritin alaikäisten turvapaikanhakijoiden asuntolassa Jönköpingissä. Harjoitteluni oli laajuudeltaan 10 viikkoa, mutta suoritin harjoitteluni 15 viikon aikana, jotta harjoittelu ei tuntuisi liian raskaalta opintojen ohessa. Harjoittelun suoritin ruotsiksi. Ehtona harjoittelupaikan saannille oli hyvä ruotsin kielen taito. Olen ollut aiemmin Ruotsissa au-pairina, joten kieli ei ollut minulle ongelma. Tietenkään kielitaitoni ei ole täydellinen ja se olikin suurin syy siihen, että hakeuduin Ruotsiin vaihtoon.

Yliopistolla on todella paljon kansainvälisiä opiskelijoita ja nyt tammikuussa tänne saapui yli kaksisataa vaihto-opiskelijaa. Suurin osa kavereistani täällä on vaihto-opiskelijoita, joten tuntuu että täällä tulee puhuttua enemmän englantia kuin ruotsia.

Nyt takana on jo neljä kuukautta täällä vaihdossa. Ensimmäinen kurssi ja harjoittelu on suoritettu ja jäljellä enää muutama luento ja yksi tentti. Lukukautta on jäljellä enää muutama viikko ja osa ystävistäni on jo lähtenyt takaisin kotiin. Tähän aikaan on mahtunut paljon hioenoja kokemuksia. Olen viihtynyt todella hyvin ja aika on kulunut liiankin nopeasti. Onneksi saan palata tänne kesällä uudestaan sillä sain kesätöitä harjoittelupaikastani.