Orihuela Costa, Espanja

¡Hola!

Terveiset Espanjan auringon alta! Täällä kirjoittelee kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Helsingin Diakista. Suoritan täällä Orihuela Costalla MMK:n harjoitteluani Costan Blancan Skandinaavisessa koulussa. Olen tehnyt harjoitteluani pääasiassa Suomiluokan 1-6-luokkalaisten kanssa, osallistuen erityisesti isojen (4-6) opetukseen. Vuoroviikoin olen ollut myös koulun iltapäiväkerhossa.

Meitä on täällä kaksi Diakin opiskelijaa harkassa. On mukavaa että on kämppis, koska tämä alue missä asutan on enimmäkseen eläkeläisten kansoittama. Saavuimme tänne 28.2 ja saimme nauttia heti viikon yli 20 asteen lämmöstä. Sen jälkeen sää olikin monta viikkoa todella vaihtelevaa, ja suomalaiseen arkkitehtuuriin tottuneena oli vaikeaa sopeutua jatkuvaan kosteuteen sisällä sekä alati puhaltavaan ilmalämpöpumppuun. Huhtikuun lopussa sää muuttui selkeästi kesäisemmäksi ja parhaimmillaan mittari on huidellut 30 asteessa! Jatkuva hiki on ollut jokapäiväinen asuste.

Töissä meni hetken aikaa hieman erilaiseen kouluympäristöön ja sen tapoihin tutustuessa. Koulu on aika pieni (n.70 oppilasta). Suomiluokalla on tällä hetkellä yhdeksän oppilasta + kaksi esikoululaista. Päiväkodissa on kolme suomalaista lasta. Koulu sijaitsee rauhallisen asuinalueen keskellä ison rakennuksen toisessa kerroksessa. Hauskaa on se, että koulun "käytävät" ovat ulkona! Eli ulkoilmasta on tullut nautittua tosi paljon kesken työpäivien aina kun on pitänyt poistua luokasta.

Olen päässyt tekemään paljon erilaista ryhmänohjausta. Olen ohjannut kaksi leivontatuokiota  ja pitänyt sadutusta. Luokan koosta johtuen oppilaille pystytään antamaan ihan erilailla tukea ja huomiota kuin isossa luokassa. Kaikki oppilaat ovat kavereita keskenään eskareista isoihin oppilaisiin ja se on mielestäni suuri rikkaus!

Koska asumme alueella jossa asuu pääasiassa saksalaisia, brittejä ja skandeja, ei varsinaista kulttuurishokkia espanjalaisesta elämänmenosta ole tullut. Ainoa mikä rasitti alussa oli se että bussit eivät kulje aikataulussa ja niitä kulkee harvoin, ja se että miehet huutelevat perään! Myös ravintoloiden sisäänheittäjät saivat sappeni kiehumaan, mutta kaikista tilanteista on selvitty huumorilla, kärsivällisyydellä ja olen opetellut ottamaan miesten kehut vastaan.

Töissä käytän pääasiassa suomea ja englantia ei sielläkään ole tullut kielen kanssa mitään hämmennystä. Ruotsia yritän puhua ruotsalaisille niin paljon kun pystyn ja kielitaidon parantaminen olikin yksi harjoitteluni henkilökohtaisista tavoitteista. Onneksi olen päässyt käyttämään myös ruosteessa ollutta espanjankielentaitoani ja koen että uskallan sitäkin puhua paljon enemmän kuin aiemmin. Luin espanjaa lukiossa kolme vuotta ja olen tässä 10 vuoden sisällä käyttänyt sitä aika vähän, mutta on ilo huomata ettei kieli ole kokonaan päästäni hävinnyt.

Olen ehtinyt reissata vapaa-ajallani mukavasti! Olen käynyt Madridissa, Fuengirolassa, Malagassa ja Alicantessa. Olen ylittänyt itseni kiipeämällä Mijas-vuoren huipulle! Vielä olisi muutama pieni reissu edessä.

Odotan innolla viimeistä kolmea viikkoa ja kaikkea jännittävää mitä on vielä edessä!



-Saana
http://saanalaine.tumblr.com (täältä löytyy kuvia ja lisää kertomuksia)