1) Selvitä oikeasti asuinpaikkasi terveydenhuolto ja sen palvelut. Suurpiirteisyys ei riitä. Sunnuntai-aamuna angiinassa se ei ole hauskaa eikä järin kiinnostavaa googletella asiaa vieraalla kielellä kun henki kulkee nipinnapin ja jo puhelimen korvalla pitäminen tuntuu Olympia-tason urheilusuoritukselta. Nimimerkillä "kokemusta on". Lisävinkki: jos menet sairaalaan lääkäriin, ota varmuudeksi mukaan tärkeimmät tavarasi ja parin päivän alusvaatteet; you never know! Nim. "kokemusta tästäkin, kahdesti"
2) Laadi kuukausibudjetti tulojesi mukaan. Halvemman hintatason maissa suomalainen saattaa tuntea itsensä hetkellisesti kroisokseksi ja hullaantua, mikä kostautuu myöhemmin. Loppuajasta reissatessa ei ole mukavaa pohtia että juonko kupin kahvia vai käynkö katsomassa nähtävyyttä; hinta on sama.
3) Kulttuurierot saattavat olla todella suuria, vaikka olisimme kotoisin samalla mannerlaatalta. Suomi on joissain asioissa hyvin edistyksellinen, esimerkiksi pankkikortilla maksamisessa, kielitaidossa, julkisen liikenteen järjestäytymisessä ja luotettavuudessa sekä puhelimen kuuluvuuden ja 3G-verkon kattavuudessa. Edellämainitut asiat saattavat olla toisissa maissa vuosia jälkijunassa.
4) Kanna opiskelijakorttia mukana, sillä saa alennuksia vaikkei kortti olisikaan kansainvälinen. Reissussa on aina mukavampaa maksaa lipun hinnasta puolet vähemmän kuin normaalisti.
5) Jos vuokraat yksityiseltä taholta asunnon ja saat vieraskielisen vuokrasopimuksen, kannattaa käännättää se jollain taholla sanasta sanaan ja säilyttää tallessa. Näin ollen on helppo varmistaa jos asuntoon tulee jotain, edes pieniä juttuja, että kuka on vastuussa. Kaverin tai tutun aiemmin tekemä oikoluku porsaanreikien vuoksi ei enää myöhemmin auta, etenkin jos se sopimusta on käyty läpi vain suullisesti.
BONUS! Pieni syvempi sukellus kulttuuriin voi koitua eduksesi. Opettele ja muista paikalliset tervehtimisfraasit, kiittämis- ja pyyntösanat maan valtakielellä, vaikka muuten asioisitkin englanniksi; kahvisi alkaa maistua yllättäen paremmalta ja naapurikin hymyilee jotenkin kummallisen leveästi.
Diak Exchange is a public space for the students of Diaconia University of Applied Sciences to reflect and share their experiences in student exchanges.
torstai 28. toukokuuta 2015
Ida Itävallassa - Vinkkivitonen vaihtarille
Tunnisteet:
Austria,
Harjoittelu,
Itävalta,
Traineeship
Ida Itävallassa - Miksi ei koskaan saa sanoa "ei koskaan"
Joskus on vaikeaa kohdata itsensä. Joskus se on hauskaa ja joskus naurattaa. Aina ei kaikkea tahdo kokea uudestaan tai edes muistella niitä.
On olemassa asioita, joista olen sanonut, etten koskaan tai todennäköisesti en ikinä tule tekemään. Näitä ovat olleet mm.
a) ulkomaan vaihto
b) päiväkodissa työskentely
c) englanniksi työskentely
d) auton ajaminen vieraassa maassa
e) saksan kielen opettelu
Edellä mainituista asioista voi olla aikaa kauan tai vähän, mutta niin olen joskus ajatellut tai sanonut. En edes itse tunnista itseäni noista ajatuksista. Aloittaessani amk-opinnot vuonna 2008 en olisi voinut ajatellakkaan jättäväni ystäväni, perheeni ja elämäni Suomessa edes muutamaksi kuukaudeksi. Huonot kesätyökokemukset läpimädästä, nyt jo lakkautetusta päiväkodista kytivät tuoreina mielessä sosionomi-opintojen alkuvuosina. Kielitaitoni pidin silloin niin heikkona ja haaveilin vain täydellisestä brittiaksentista. Autolla ajaminen oli yleisesti ottaen pelottavaa. Saksasta ja saksalaisista oli jotenkin utopistinen kuva härskeinä nahkahousumiehinä olutvaahdot viiksistä valuen.
Nuoruusvuosien jyrkkyys ja mustavalkoisuus, jopa suoranainen tyhmyys ovat karisseet jonnekkin matkan varrella ja elämää siivittävät nykyisin kaksikielinen avomies, koti ja auto Itävallassa sekä 3 kuukauden vaihtoharjoittelu englanninkielisessä Montessori-päiväkodissa takana. Niin se aika vain menee ja ne joskus niin tärkeiksi kuvitellut aatteet ja mielipiteet tuntuvat nyt naurettavilta ja hömpötykseltä - kuinka tietämätön olen ollutkaan! Saksaa ei meikämimmi vielä puhu, mutta puolen vuoden Itävallassa olon ajan päivittäisen asioiden hoitaminen on lähtenyt tällä hauskalla kielellä sujumaan. Toiveissa on valmistumisen jälkeen suunnata oikealle kielikurssille!
Kotiinpaluu koittaa kuukauden päästä. Uusi koti Suomessa valmistuu elokuussa. Marraskuussa pitäisi palauttaa opinnäytetyö. Joulukuussa on tarkoitus saada sosionomin paperit käteen. Ja kaiken tämän tulevan keskellä kykenen vain ajattelemaan, että koska lähdetään uudestaan? Ja minne? Ja mitä siellä voi tehdä? Toki olen matkustellut aiemminkin, mutta vasta nyt pidemmän ajan jälkeen olen ymmärtänyt, että mitä se todella on kun matkakärpänen puraisee. Olen luopunut tuosta "ei koskaan"-sanaparista; sen kanssa on mahdotonta elää jos haluaa ELÄÄ.
Ensimmäisenä harjoittelupäivänä minua pyydettiin vain istumaan paikallani ja seuraamaan tarkasti, kuinka päiväkodin opettajat toimivat lasten kanssa. Minua jännitti; en käytännössä tiennyt Montessorista mitään, englannin käyttö pääkielenä tuntui hyvin haastavalta ja kaikki jännitti niin paljon. Kaikki tämä kuitenkin loppui, kun rähmäinen silmäpari metrin alempaa tuijotti minua hetken hiljaa ja kysyi sitten "which continent are you coming from?"
Sen jälkeen kaikki sujui kuin tanssi. Tietysti joskus joku astuu varpaille, mutta se kuuluu asiaan.
On olemassa asioita, joista olen sanonut, etten koskaan tai todennäköisesti en ikinä tule tekemään. Näitä ovat olleet mm.
a) ulkomaan vaihto
b) päiväkodissa työskentely
c) englanniksi työskentely
d) auton ajaminen vieraassa maassa
e) saksan kielen opettelu
Edellä mainituista asioista voi olla aikaa kauan tai vähän, mutta niin olen joskus ajatellut tai sanonut. En edes itse tunnista itseäni noista ajatuksista. Aloittaessani amk-opinnot vuonna 2008 en olisi voinut ajatellakkaan jättäväni ystäväni, perheeni ja elämäni Suomessa edes muutamaksi kuukaudeksi. Huonot kesätyökokemukset läpimädästä, nyt jo lakkautetusta päiväkodista kytivät tuoreina mielessä sosionomi-opintojen alkuvuosina. Kielitaitoni pidin silloin niin heikkona ja haaveilin vain täydellisestä brittiaksentista. Autolla ajaminen oli yleisesti ottaen pelottavaa. Saksasta ja saksalaisista oli jotenkin utopistinen kuva härskeinä nahkahousumiehinä olutvaahdot viiksistä valuen.
Nuoruusvuosien jyrkkyys ja mustavalkoisuus, jopa suoranainen tyhmyys ovat karisseet jonnekkin matkan varrella ja elämää siivittävät nykyisin kaksikielinen avomies, koti ja auto Itävallassa sekä 3 kuukauden vaihtoharjoittelu englanninkielisessä Montessori-päiväkodissa takana. Niin se aika vain menee ja ne joskus niin tärkeiksi kuvitellut aatteet ja mielipiteet tuntuvat nyt naurettavilta ja hömpötykseltä - kuinka tietämätön olen ollutkaan! Saksaa ei meikämimmi vielä puhu, mutta puolen vuoden Itävallassa olon ajan päivittäisen asioiden hoitaminen on lähtenyt tällä hauskalla kielellä sujumaan. Toiveissa on valmistumisen jälkeen suunnata oikealle kielikurssille!
Kotiinpaluu koittaa kuukauden päästä. Uusi koti Suomessa valmistuu elokuussa. Marraskuussa pitäisi palauttaa opinnäytetyö. Joulukuussa on tarkoitus saada sosionomin paperit käteen. Ja kaiken tämän tulevan keskellä kykenen vain ajattelemaan, että koska lähdetään uudestaan? Ja minne? Ja mitä siellä voi tehdä? Toki olen matkustellut aiemminkin, mutta vasta nyt pidemmän ajan jälkeen olen ymmärtänyt, että mitä se todella on kun matkakärpänen puraisee. Olen luopunut tuosta "ei koskaan"-sanaparista; sen kanssa on mahdotonta elää jos haluaa ELÄÄ.
Ensimmäisenä harjoittelupäivänä minua pyydettiin vain istumaan paikallani ja seuraamaan tarkasti, kuinka päiväkodin opettajat toimivat lasten kanssa. Minua jännitti; en käytännössä tiennyt Montessorista mitään, englannin käyttö pääkielenä tuntui hyvin haastavalta ja kaikki jännitti niin paljon. Kaikki tämä kuitenkin loppui, kun rähmäinen silmäpari metrin alempaa tuijotti minua hetken hiljaa ja kysyi sitten "which continent are you coming from?"
Sen jälkeen kaikki sujui kuin tanssi. Tietysti joskus joku astuu varpaille, mutta se kuuluu asiaan.
Tunnisteet:
Austria,
Harjoittelu,
Itävalta,
Traineeship
keskiviikko 27. toukokuuta 2015
Vinkkejä
Vaihtoon lähtiessä hyvänä muistilistana toimi Diakin Fronterilta
löytyvä muistilista, samoin Mobility Onlinen lista, lisäksi aikaismpien lähtijöiden blogikirjoituksista löytää käytännöllisiä vinkkejä.
Muutama joihin itse törmäsin:
Asunto:
Asunnon hankkimisen vaihtoehtoja on useita, netistä löytyy
yksityisten ja välittäjien vuokrausilmoituksia. Itse käytin suomalaista
välittäjää paikan päältä, joka osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi. Heiltä sai lisäksi
hyviä käytännön neuvoja juokseviin asioihin.
Puhelin ja netti
Jos on netin ja puhelimen suurkuluttaja kannattaa varata
hetki paikan päällä ja tutustua erilaisiin operaattoreihin ja heidän
valikoimiinsa, jos ei vuokra-asunnosta löydy valmista nettiyhteyttä.
Paikallisella puhelinliittymällä säästää puhelinkuluissa. Nettiliittymän voi
saada myös prepaidina, mutta itse huomasin, että operaattoreiden tarjoamat 1G
vaihtoehdot ovat aika äkkiä käytetty ja lisägigojen tarve tuntuu lompakossa.
Kulkeminen:
Malagan alueella taksit, metrot ja paikallisjuna kulkivat
hyvin.
Harjoittelupaikka:
Ulkomailla harjoitteluissa käytännöt eri kohteiden välillä
saattavat vaihdella toisistaan ja olla hyvinkin erilaisia kuin kotimaan paikoissa. Kannattaa
jo alkuvaiheessa sopia käytännöt poissaoloilmoituksista, päivittäisistä / viikottaisista
tuntimääristä sekä arvioinneista.
Lääkäripalvelut:
Hyvä selvitellä tämäkin paikkakuntakohtaisesti, Diakilta saa
matkavakuutuskortin, jota voi tarvittaessa käyttää.
Pieniä kikkoja:
Huomaisin, etteivät osaamani espanjan kielen alkeet olleet
lainkaan riittävät -erittäin käyttökelpoiseksi osoittautui pieni taskuun sopiva
sanakirja tai vastaavasti kännykkään saatava kielisovellus/ sanakirja.
Huonon suuntavaiston omaavana eksyn helposti, joten toinen
paljon käyttämäni sovellus oli kännykän kartasto.
Tunnekirjot saattavat yllättää kokeneetkin matkaajat, joten
mukaan paljon uteliasta ja avointa mieltä.
Malagassa
Vaihdossa Espanjassa
Olin käynyt Espanjassa lomamatkalla joskus aiemmin vuosia
sitten. Turistina ympäristöön tutustuminen, oli pikaista ja silloin yritti
saada irti kaikesta mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa. Nyt tiesin, että
aikaa on enemmän, joten ympäröivän maailman kokemiseen saattoi käyttää enemmän
aikaa ja ”fiilistelyä” saattoi tehdä rauhallisemmalla tahdilla.
Asuin Malagan
kaupungissa, espanjalaisten keskellä ja harjoittelupaikkanani oli kansainvälinen
sairaala, joten olin ensimmäiset puolitoista kuukautta ainoa suomalainen tässä
ympäristössä. Kielikylpy ja kulttuuriin tottuminen oli täysipäiväistä työtä.
Olin jo aiemmin ollut työelämässä ulkomailla, joten tiesin, että tunteet
irrallisuudesta ja koti-ikävästäkin saattavat yllättää muutoin kaikkiin
aisteihin vaikuttavassa ärsykkeiden tulvassa. Espanjan kieli on kaunista ja
ihmisten ilmaisukieli ilmeikästä, ruoat ja mausteet tuntuvat tuoreina tuoksuvan
enemmän kuin kotona ja maalla viime vuosina asuvana kaupungin kiireisyys ja
ihmismassakin oli totuttava asia. Asuin aivan rannan tuntumassa ja ilmojen
ollessa vielä helmikuun alussa viileitä, rantakävelyt tyhjällä rannalla osoittautuivat
tilaksi ja paikaksi, jossa saattoi keskittyä omiin ajatuksiin ja aaltojen
loiskeessa rantatuulessa oli hyvä tuulettaa päätään.
Katolilaisuus on uskonnoista ehkä käytännöntasolla vierain
aiemmin kohtaamistani. Oli hieno kokemus olla Malagassa pääsiäisen aikana,
jolloin järjestettiin vaikuttavia kulkueita ja tapahtumia.
Olin jo vaihtoon lähtiessä valmis sairaanhoitaja ja ollut
useamman vuoden aiemmin ulkomailla työtehtävissä, joten vaihtoaika ei sinänsä muuttanut
ammattietiikkaani aikaisemmasta tai muuttanut ammattiarvojani.
Uteliaisuus
ihmisiin ja kulttuuriin on edelleen yhtä vahva. Ihmisten kohtaaminen kielimuurista
huolimatta on edelleen yhtä antoisa kokemus.
lauantai 23. toukokuuta 2015
Asenne ratkaisee!
Espanja on minulle tuttu kohde ja Fuengirolassa minulla toinen koti. En siis joutunut miettimään ennen vaihtoon lähtemistä asunnon hankkimista tai muitakaan alkujärjestelyitä.
Suunnittelin matkani niin, että voin jäädä Espanjaan lomailemaan harjoittelun päätyttyä. Tätä suosittelen myös muille vaihtoon lähtijöille! Harkka-aika saattaa olla hektistä ja koko ajan oppii uutta kielestä, kulttuurista ja itse harjoittelusta. Pienikin loma ennen kotiin palaamista lataa akkuja ja kotiin palaa rentoutunut matkaaja.
Tarpeellinen info ennen matkaa
Kävin Málagan yliopistossa kuukauden pituisen espanjan kielen kurssin. Kaikenlaisten alkuhämmennysten jälkeen en saanut minkäänlaista alkuinfoa kielikurssista. Läheteltyäni sähköposteja Málagan yliopistolle, seikkailtuani busseilla etsimässä eri kampuksia ja kysyttyäni asiasta tarkempia tietoja yliopiston opettajalta pääsin loppujen lopuksi oikeana päivänä oikeaan aikaan kielikurssille. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Olisin kuitenkin päässyt huomattavasti helpommalla jos tiedot kurssista olisi ollut minulla jo etukäteen. Pientä selvittelyä vaati myös se, ettei kielikeskuksessa ollut tietoa minusta kurssille osallistujana. Alkuinfossa (jonka sain kurssin jo alettua) oli tietoa esimerkiksi asunnon hankkimisesta yliopiston kautta jne.Vakuutus ja vararaha
Diak vakuuttaa opiskelijat kansainvälisen vaihdon ajaksi. Sain koululta vakuutuskortin mukaan reissuun. Olen käynyt tämän kevään aikana useamman kerran vuoren huipulla ja erään vaelluksen päätteeksi jalkapohjani tulehtuivat. Otin yhteyttä Fuengirolassa asuvaan suomalaiseen lääkäriin ja hän tulikin kotikäynnille.Maksettuani lääkärinkäynnin ja tarvittavat lääkkeet itse hain vakuutusyhtiöltä lähemmäs kahtasataa euroa takaisin. Koululta saadussa vakuutuskortissa oli väärä numerosarja, jonka myötä sain korvauksen tililleni vasta kuukausi myöhemmin.
Tarinan opetus: Muista varakassa äkillisten tilanteiden varalle!
Lennot
Málagaan lentää halvimmillaan viidelläkympillä. Kalleimmillaan useammalla satasella. Jos siis matkan ajankohta on tiedossa jo muutamaa kuukautta aiemmin, suosittelen ostamaan halvat lennot kun sellaiset näkee. Norwegian ja Finnair lentävät suoraan Helsingistä Málagaan, Ryanair Tampereelta. Nämä ovat minun useimmin käyttämät reitit ja yhtiöt.Asunto
Asunnon hankkimisessa on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi se, kuuluuko sähkö vuokran hintaan. Espanjassa sähkö on kallista. Talvella puhaltimen ja kesällä tuulettimen käyttäminen ovat sähkösyöppöjä ja kuukausittainen 100€ sähkölasku saattaa tulla ikävänä yllätyksenä jos siihen ei ole varautunut. Itse suosin villasukkia lämmittimen sijaan.Mikäli asunnon vuokraa suomalaisen kautta, on siinä usein "suomilisä". Tällöin on helpompi asioida ongelmatilanteissa asunnon omistajien kanssa, mutta kannattaa miettiä etukäteen kuinka paljon siitä on valmis maksamaan ylimääräistä.
Muita huomioitavia asioita ovat mm. sijainti, tuulettimen/lämmittimen olemassaolo, nettiyhteys ja uima-allas. Lämmittimen/tuulettimen tarpeellisuutta voi pohtia omasta näkökulmastaan. On hyvä miettiä ennakkoon riittääkö matkan ajaksi espanjalaisen puhelinliittymän netti, vai tarvitseeko kotiin erillisen yhteyden. Harjoittelupaikassani oli myös hyvä yhteys ja mahdollisuus käyttää tietokonetta harjoitteluaikojen ulkopuolella. Uima-altaat ovat espanjalaisille tyypillisesti suljettuina talvikauden ja aukeavat kesäkuun puolessa välissä. Syksyllä altaat suljetaan syyskuun kieppeillä. Suomalaisten kansoittamissa taloyhtiöissä voi uida läpi vuoden.
Perillä
Puhelinliittymä
Suosittelen valitsemaan puhelinoperaattoriksi jonkin maan suurimmista. Itse tein virheen ja valitsin pienen firman, jonka kanssa tulikin suuria ongelmia. Puhelintililleni lataamiani rahoja katosi, eivätkä he ottaneet vastuuta tapahtuneesta. Pitkän taistelun, useiden käyntien, puheluiden ja sähköpostien jälkeen sain rahani takaisin. Nimiä mainitsematta en voi suositella Hits mobilen palveluita.Opetus: Pidä pintasi ja vaadi korvaus tilanteissa joissa se sinulle kuuluu!
Julkinen liikenne
Julkinen liikenne Espanjassa on toimivaa. Bussi Fuengirolasta Madridiin (yli 7h matka) maksaa vain 25€. Sama matka nopeimmalla junalla on lähes 100€, mutta matkustusaika tietysti huomattavasti lyhyempi. Itse olen ajellut halki Espanjaa bussien kyydissä ja suosittelen lämpimästi tätä tapaa katsella maisemia ja tavata uusia ihmisiä.Pankkiautomaatit, käteistä, kolikoita, tippi!
Pankit määrittävät itse kuinka paljon he ottavat palkkiota siitä, että heidän automaatistaan nostaa rahaa. Suurin osa pankeista ottaa alle euron/nostokerta. Tiedän kuitenkin ainakin yhden, joka veloittaa joka nostosta 7€. Siispä kannattaa seurata tilitietojaan ja suosia pankkeja, joiden automaattien käyttäminen tulee itselle halvimmaksi.Voi yllättää kuinka monessa paikassa ei vieläkään voi maksaa kortilla. Pidä siis aina käteistä varuiksi mukana!
Tippaamisesta kuulee puhuttavan erilaisia sääntöjä. Paikallinen espanjan opettajani opetti minulle seuraavaa: Pelkästä kahvikupillisesta ei jätetä koskaan tippiä. Pieni tippi (esimerkiksi 1 ja 2 senttiset) ovat loukkaavampia kuin se, ettei jättäisi ollenkaan tippiä. Normaali summa ravintolakäynnistä on 1-3 €. Opiskelijat eivät tippaa ja se on hyväksyttävää. Taksikuskille voi jättää muutaman kymmenen senttiä JOS kuski on erityisen sympaattinen :) .
Roskikset, postilaitos, lääkkeet, vesi
Roskalaatikot eivät sijaitse taloyhtiöissä, vaan katujen varsilla. Ovat siis kaikkien käytettävissä.Postimerkkejä voi osaa Estancoista eli tupakkakaupoista sekä postista. Jos erehdyt ostamaan postimerkin kioskista, jossa on erillinen postilaatikko (eri värinen kuin katujen varsilla olevat), et voi ko. postimerkillä varustettua postia sujauttaa "normaaliin" laatikkoon, vaan kyseessä on yksityinen postipalvelu.
Lääkkeet ovat Espanjassa yleisesti ottaen halvempia kuin suomessa. Itse aina lisään apteekin tiskillä lauseen perään "más barato", eli halvin tuote. En osta Suomessakaan Buranaa vain tuotemerkin vuoksi, vaan samaa lääkeainetta halvemmassa paketissa.
Kraanavesi on täysin juotavaa, mutta joku saattaa maistaa vedessä pienen lisämaun. Itse juon kraanavettä monestakin syystä. Veden kantaminen kaupasta tuntuisi ihan hullulta ja miksi myöskään maksaisin siitä ylimääräistä!
Ruoka-ajat
Espanjalaiset syövät aamiaista noin yhteentoista saakka ja tyypillisesti aamiaiseksi on tarjolla vain leipää. Fuengirolassa löytää kuitenkin helposti aamulla myös munakasta tai esimerkiksi englantilaisen aamiaisen, onhan täällä niin paljon turistejakin.Lounasta nautitaan puoliltapäivin noin kolmeen ja illallista tyypillisesti vasta seitsemän jälkeen illalla. Useissa ravintoloissa kokkikaan ei tule ennen seitsemää töihin, joten kannattaa sopeutua Espanjalaiseen rytmiin.
Siesta
Espanjalaiset viettävät siestaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että liikeet sulkevat ovensa noin 14-17 väliseksi ajaksi. Turistikaupat sekä isommat vaateliikkeet eivät aina vietä siestaa.Avoimuus, varovaisuus ja turvallisuus
Espanjalaiset ovat avoimia ja puheliaita. Kun Suomessa liian usein käännetään katse kun vastaan tulee vieras ihminen, täällä bussissa viereen istuvaa tervehditään ja joskus jutellaan loppumatka. Ole siis avoin uusille tilanteille ja ihmisille, saat enemmän irti ajastasi reissun päällä.Ole varovainen ja usko varoitteluita yksin liikkumisesta yöaikaan. Valitse baarista kotimatkalle taksi, vaikka matka ei olisikaan pitkä. Todistin valitettavasti ryöstö- ja hakkaamistilannetta keskellä kaupunkia illalla katuvalojen loisteessa. Tällöin ihmisiä oli paljon liikkeellä, mutta mikään ei estänyt miesjoukkoa toimimasta.
Oma asenne!
Tärkeintä on oma asenne tilanteessa kuin tilanteessa!Tervehdi niin bussikuskia, kuin kaupantätiäkin: "Hola!". Muista aina sanoa lauseen perään "por favor", joka vastaa englanninkielistä sanaa "please". Palvelun laatu riippuu usein omasta käytöksestä. Huikkaa kaupasta tai ravintolasta lähtiessäsi "hasta luego", eli näkemiin.
Espanjassa elämänrytmi on yleisesti ottaen hitaampaa kuin Suomessa. "Mañana mañana" -asenne näyttäytyy monissa tilanteissa, eli asioita ei useinkaan hoideta kiireellä, vaan "huomenna sitten". Espanja kasvattaa kärsivällisyyttä!
sunnuntai 17. toukokuuta 2015
Cyfarch o Gymru - Greetings from Wales
Hello there!
Olen toisen vuoden sairaanhoitaja-diakonissaopiskelija Helsingistä ja olen vaihdossa Walesin Swanseassa.
Matkani alkoi 26. helmikuuta kahden muun koulumme opiskelijan kanssa, ensin lentäen Helsingistä Lontooseen ja Lontoosta 6 h bussilla Swanseaan. Täällä meitä odotti pari viikkoa aikaisemmin lähtenyt opiskelijatoverimme.
Asumme hieman kaupungin ulkopuolella, Hendrefoilanin Student Villagessa - kaikki suomalaiset tytöt samassa kommuunissa. Kun näimme kämppämme ensimmäisen kerran, taisi kaikille tulla äkkiä ikävä takaisin kotiin. Huoneet ja koko kämppä on aika karussa kunnossa. Likaiset kokolattiamatot, huonosti vetävä vessa ja asunnon 'vankilalook' ei tehnyt meihin vaikutusta. Omilla tavaroilla, siivouksella ja tottumisella olemme saaneet kämpästä ihan kivan kodin. Täytyy kehua myös kämppiksiä, niiden avulla täällä on jaksanut hyvin! Olemme kuulleet huhuja, että tämän vuoden opiskelijat ovat viimeisiä, jotka asuvat täällä - sen jälkeen koko opiskelijakylä hajotetaan maan tasalle.
Oman huoneen turvassa raekuurolta! |
Asunnoltamme kävelee keskustaan tunnissa, mutta bussilla pääsee 20 minuutissa. Päätimme hankkia bussipassit täällä olon ajaksi ja bussilla kuljemme nyt tiuhaan tahtiin - oli nimittäin kalliit. Onneksi passilla pääsee matkustamaan laajalla alueella ja olemmekin tehneet paljon retkiä, pääosin Swansean kauniille rannoille. Bussit ovat kulkeneet ihan kivasti, paitsi nyt viime aikoina. Kaikki Swansean yliopiston opiskeljat ovat 3 viikon pääsiäislomalla ja lähteneet pois opiskelijakylästä. Bussit kulkee harvemmin ja olemme olleet välillä jumissa täällä.
Mumbles, Gower |
Swansea bay |
Langland bay |
Teen täällä ollessani harjoittelun kahdessa eri paikassa. Olen ollut viimeiset 4 viikkoa tekemässä mielenterveysharjoittelua Cefn Coed Hospitalissa. Työskentelen osastolla 3, joka on iäkkäiden mielenterveysosasto. Osaston potilaat ovat siellä pääosin masentuneisuuden ja itsetuhoisen käytöksen vuoksi. Osalla potilaista on taustalla myös muistisairauksia.
Cefn Coed Hospital |
Ensimmäinen viikko harjoittelussa meni kieltä ja osaston touhua ihmetellessä. Paikallisten aksentti oli aluksi hankala ymmärtää, mutta nyt kun korva on tottunut sille, ei sen ymmärtämisessä ole pahemmin enää ongelmia. En ollut kovin vakuuttunut harjoittelupaikkani osastosta ja siitä, että tulisin oppimaan siellä paljoa. Opiskeljat täällä saavat tehä huomattavasti vähemmän kuin mitä saamme tehdä Suomessa. Ensimmäisten viikkojen aikana työpäiväni koostuivat pääosin potilaiden kanssa jutustelusta, teen tarjoamisesta ja astioiden tiskaamisesta.
Cefn Coed Hospital |
Kun kerroin turhautumisestani harkkapaikkaa kohtaan opettajille täällä ja Suomessa, kerrottiin minulle, että tarkoituksena täällä on pääosin tutustua kieleen, kulttuuriin ja eroihin Suomen ja Walesin välillä. Näihin olenkin sitten keskittynyt. Olen oppinut uusia sanoja ja tekemään oikeanlaista teetä, käynyt aktiivisesti keskustelua potilaiden kanssa ja ihmetellyt osaston touhua. Pikkuhiljaa olen päässyt tekemään enemmän, kuten seuraamaan ECT-hoitoa, tekemään haavanhoitoa, tutustumaan potilaiden taustoihin ja kerran saanut jopa antaa lihaksensisäisen injektion.
Muuten olen tykännyt harkkapaikastani. Ensinnäkin, se sijaitsee 30 min kävelymatkan päässä asunnolta ja on kukkulan päällä - kotimatkamaisemat ovat upeat! Osaston potilaat tykkäävät kysellä asioita Suomesta ja minä mielelläni kerron heille ihanasta Suomen maasta! Osaston työntekijät ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja ovat ystävällisiä. Osastolla on tutustunut myös kahteen paikalliseen sairaanhoitajaopiskelijaan.
Olen kysellyt paikallisilta opiskelijoilta paljon heidän opiskeluistaan ja eroista koulujemme välillä. Iso-Britanniassa sairaanhoitajaopiskelijoiden täytyy erikoistua johonkin viidestä vaihtoehdosta (adult, mental health, learning disability, children & midwifery). Paikallisille onkin ollut yllätys, kun olen kertonut ettei meillä Suomessa erikoistuta.
Sairaanhoitajaopinnot kestävät 3 vuotta ja opiskelijat suorittavat vuodessa 3 eri harjoittelua siellä, mihin on valinnut erikoistuvansa. Paikalliset opiskelijat eivät saa katetroida, ottaa suoniverinäytteitä tai mitata edes verensokeria. Kuulemma pitää käydä erillisiä kursseja, jos haluaa tehdä näitä asioita.
Harjoitteluiden vastapainoksi olemme tehneet paljon retkiä lähelle ja vähän kauemmaksi. Swansea sijaitsee aivan rannikolla, joten lähellä on paljon kauniita rantoja. Olemme käyneet myös seikkailemassa lähikaupungeissa, kuten Tenbyssa ja Walesin pääkaupungissa Cardiffissa! Nautimme suuresti kauniista maisemista ja auringosta, joka paistaa täällä yllättävän paljon - ottaen huomioon, että Swansean pitäisi olla sateisin kaupunki Iso-Britanniassa.
Rhossili Bay |
Three Cliffs Bay |
Tenby, Pembrokeshire |
Part 2
Prynhawn da, good afternoon!
Nyt ollaan jo lähestymässä vaihdon loppua! Paljon olemme nähneet ja kokeneet! Olen oppinut jo vähän toista paikallista kieltä, kymriä.
Bore da. = Hyvää huomenta.
Nos da. = Hyvää yötä.
Diolch. = Kiitos.
Bach = little = käytetään hellittelynimenä
Araf! = Seis!
Olin toisessa harjoittelussa Morristonin sairaalassa. Morriston on osa Swanseata, mutta työmatkat kestivät 1,5 h suuntaansa. Tein harjoittelun Pembroke Wardilla, joka on plastiikkakirurginen osasto.
Harjoitteluni osastolla oli paljon antoisampi ja mieluisampi, verrrattuna ensimmäiseen. Potilaat vaihtuivat tiuhaan tahtiin, vammat ja potilaat kaikki erilaisia ja kuhinaa riitti joka päivä. Valitettavasti sairaanhoitajaopiskelijoiden työnkuva täällä on paljon suppeampi, etten saanut tehdä mitään lääkkeisiin liittyvää - ainoastaan sain seurata. Otin kuitenkin kaiken irti lääkärinkierroista ja tarkkailin silmä kovana mitä osaston sairaanhoitajat puuhasivat.
Suurimmaksi osaksi päivistä kuitenkin työskentelin healthcare support worker- eli lähihoitajien kanssa. Koin saavani tästä enemmän irti, kun pääsin tutustumaan ja juttelemaan potilaiden kanssa. Ja pääsin tekemään paljon, vaikka kaikki eivät olleet niin sairaanhoidollisia juttuja.
Sain kuitenkin tehdä haavanhoitoa, viedä potilaita leikkausodotukseen ja seurata mitä potilaille tapahtuu siitä kun he saapuvat osastolle ja lopulta lähtevät pois. Uusi asia, jonka sain kokeilla oli tehdä potilaalle leech therapy treatment eli käyttää iilimatoja haavanhoidossa.
Pennard Cliffs |
Pen y Fan - Walesin toiseksi korkein vuori VALLOITETTU! |
Brecon Beacons National Park |
Dan Yr Ogof tippukiviluola |
Vaihdon lopuksi tutustuimme Swansean yliopistoon ja otimme osaa paikallisten sairaanhoitajaopiskelijoiden luentoihin. Olemme päässeet seuraamaan luentoja monenkymmenen muun opiskelijan kanssa ja pääsimme myös osallistumaan pienryhmäluentoon, jossa eräs luennoitsija kertoi omista kokemuksistaan traumaperäisestästressihäiriöstä.
Maisemia Swansean yliopiston Glyndwr Buildingista |
Swansea University |
Bussi, joka kuljettaa meidät yliopistolta suoraan opiskelijakyläämme! |
Luennon aiheena: Advanced Decisions |
Yliopiston wc.... |
Swansea Bay |
lauantai 16. toukokuuta 2015
Jönköping, Ruotsi
Matka kohti Ruotsia alkoi 10.1.2015.
Lensin Helsingistä Tukholmaan, josta jatkoin matkaa bussilla koti Jönköpingiä.
Lento Tukholmaan kesti vain tunnin, mutta bussimatka viisi tuntia. Kyseisen
viikonlopun aikana oli mahdollista saada pick-up palvelu, mikä tarkoitti, että
autokyyti yliopistolle oli järjestetty tiettyinä kellonaikoina. Vasta yliopistolla
asunto-toimistolla saimme tietää minne majoitumme ja allekirjoitimme
vuokrasopimukset. Minulla kävi tuuri ja sain huoneen haluamastani asuntolasta
Jönköpingin keskustasta kävelymatkan päästä koululta. Asunto on taattu
vaihto-opiskelijoille koulun kautta, mutta jos haluaa johonkin tiettyyn
asuntoon, niin kannattaa laittaa hakemus menemään heti ensimmäisenä mahdollisena
hakupäivänä.
Paikallisen opiskelijajärjestön
kautta oli myös mahdollista lainata ns. aloituspaketti, joka sisälsi
ensimmäisien päivien kannalta tarpeellisia tarvikkeita kuten ruokailuvälineet
ja lakanat. Jokaisen kansainvälisen vaihto-opiskelijan on myös mahdollista saada
itselleen ”international buddy”. Oma ruotsalainen ystäväni oli minua koululla
vastassa.
Ensimmäisen viikon
aikana oli kick-off viikko ja koulun puolesta oli järjestetty paljon erilaista
ohjelmaa. Ensimmäisen viikon aikana oli myös erilaisia luentoja ja tiedotustilaisuuksia
koskien yleisiä asioita ja opiskelua Ruotsissa.
Kävimme läpi myös jokaisen valitsemat kurssit ja tässä vaiheessa oli mahdollista
tehdä vielä muutoksia suunnitelmiin, jos oli tarvetta. Kaikki
vaihto-opiskelijoille mahdolliset kurssit on toteutettu englanniksi, joten
vaikka ei ruotsia osaisikaan, niin suosittelen tätä vaihtoehtoa lämpimästi.
Itse opiskelen täällä koko kevät
lukukauden, mikä tarkoittaa että vähimmäisopintopistemäärä on 30
opintopistettä. Itselläni opinnot koostuvat kahdesta kurssista, jotka molemmat
ovat 7,5 opintopisteen laajuisia Intercultural and international communication
ja Swedis language, culture and society 2. Ensimmäistä kurssia suosittelen
lämpimästi kaikille. Ruotsin kurssi on tarkoitettu kaikille vaihto-opiskelijoille
ja ensimmäinen osa alkaa ihan alkeista. Itse sain valita suoraan kakkoskurssin,
mutta sekin oli tasoltaan vähän liiankin helppo.
Puolet opintopisteistäni 15 op
koostui harjoittelusta, jonka suoritin mmk kokonaisuuteen kuuluen. Ehtona
vaihtoon lähdölleni oli se, että saan tehdä harjoittelun Ruotsissa. Minulle
räätälöitiin täällä oma opintokokonaisuus koskien harjoittelua ja harjoittelupaikkakin
hankittiin minulle koulun kautta. Kävin toisella viikolla opintokokonaisuudesta
vastaavan opettajan kanssa tutustumassa harjoittelupaikkaan ja sopimassa
asioista. Kaikki oli todella hyvin järjestetty. Ainoa mitä minun tuli tehdä
itse oli lähettää etukäteen esittelykirje ja cv itsestäni sekä tietysti olla
yhteydessä harjoittelupaikkaan Ruotsiin saapuessani. Harjoitteluni suoritin
alaikäisten turvapaikanhakijoiden asuntolassa Jönköpingissä. Harjoitteluni oli
laajuudeltaan 10 viikkoa, mutta suoritin harjoitteluni 15 viikon aikana, jotta
harjoittelu ei tuntuisi liian raskaalta opintojen ohessa. Harjoittelun suoritin
ruotsiksi. Ehtona harjoittelupaikan saannille oli hyvä ruotsin kielen taito.
Olen ollut aiemmin Ruotsissa au-pairina, joten kieli ei ollut minulle ongelma. Tietenkään
kielitaitoni ei ole täydellinen ja se olikin suurin syy siihen, että hakeuduin
Ruotsiin vaihtoon.
Yliopistolla on todella paljon
kansainvälisiä opiskelijoita ja nyt tammikuussa tänne saapui yli kaksisataa
vaihto-opiskelijaa. Suurin osa kavereistani täällä on vaihto-opiskelijoita,
joten tuntuu että täällä tulee puhuttua enemmän englantia kuin ruotsia.
Nyt
takana on jo neljä kuukautta täällä vaihdossa. Ensimmäinen kurssi ja
harjoittelu on suoritettu ja jäljellä enää muutama luento ja yksi tentti. Lukukautta
on jäljellä enää muutama viikko ja osa ystävistäni on jo lähtenyt takaisin
kotiin. Tähän aikaan on mahtunut paljon hioenoja kokemuksia. Olen viihtynyt
todella hyvin ja aika on kulunut liiankin nopeasti. Onneksi saan palata tänne
kesällä uudestaan sillä sain kesätöitä harjoittelupaikastani.
lauantai 9. toukokuuta 2015
Orihuela Costa, Espanja
¡Hola!
Terveiset Espanjan auringon alta! Täällä kirjoittelee kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Helsingin Diakista. Suoritan täällä Orihuela Costalla MMK:n harjoitteluani Costan Blancan Skandinaavisessa koulussa. Olen tehnyt harjoitteluani pääasiassa Suomiluokan 1-6-luokkalaisten kanssa, osallistuen erityisesti isojen (4-6) opetukseen. Vuoroviikoin olen ollut myös koulun iltapäiväkerhossa.
Meitä on täällä kaksi Diakin opiskelijaa harkassa. On mukavaa että on kämppis, koska tämä alue missä asutan on enimmäkseen eläkeläisten kansoittama. Saavuimme tänne 28.2 ja saimme nauttia heti viikon yli 20 asteen lämmöstä. Sen jälkeen sää olikin monta viikkoa todella vaihtelevaa, ja suomalaiseen arkkitehtuuriin tottuneena oli vaikeaa sopeutua jatkuvaan kosteuteen sisällä sekä alati puhaltavaan ilmalämpöpumppuun. Huhtikuun lopussa sää muuttui selkeästi kesäisemmäksi ja parhaimmillaan mittari on huidellut 30 asteessa! Jatkuva hiki on ollut jokapäiväinen asuste.
Töissä meni hetken aikaa hieman erilaiseen kouluympäristöön ja sen tapoihin tutustuessa. Koulu on aika pieni (n.70 oppilasta). Suomiluokalla on tällä hetkellä yhdeksän oppilasta + kaksi esikoululaista. Päiväkodissa on kolme suomalaista lasta. Koulu sijaitsee rauhallisen asuinalueen keskellä ison rakennuksen toisessa kerroksessa. Hauskaa on se, että koulun "käytävät" ovat ulkona! Eli ulkoilmasta on tullut nautittua tosi paljon kesken työpäivien aina kun on pitänyt poistua luokasta.
Olen päässyt tekemään paljon erilaista ryhmänohjausta. Olen ohjannut kaksi leivontatuokiota ja pitänyt sadutusta. Luokan koosta johtuen oppilaille pystytään antamaan ihan erilailla tukea ja huomiota kuin isossa luokassa. Kaikki oppilaat ovat kavereita keskenään eskareista isoihin oppilaisiin ja se on mielestäni suuri rikkaus!
Koska asumme alueella jossa asuu pääasiassa saksalaisia, brittejä ja skandeja, ei varsinaista kulttuurishokkia espanjalaisesta elämänmenosta ole tullut. Ainoa mikä rasitti alussa oli se että bussit eivät kulje aikataulussa ja niitä kulkee harvoin, ja se että miehet huutelevat perään! Myös ravintoloiden sisäänheittäjät saivat sappeni kiehumaan, mutta kaikista tilanteista on selvitty huumorilla, kärsivällisyydellä ja olen opetellut ottamaan miesten kehut vastaan.
Töissä käytän pääasiassa suomea ja englantia ei sielläkään ole tullut kielen kanssa mitään hämmennystä. Ruotsia yritän puhua ruotsalaisille niin paljon kun pystyn ja kielitaidon parantaminen olikin yksi harjoitteluni henkilökohtaisista tavoitteista. Onneksi olen päässyt käyttämään myös ruosteessa ollutta espanjankielentaitoani ja koen että uskallan sitäkin puhua paljon enemmän kuin aiemmin. Luin espanjaa lukiossa kolme vuotta ja olen tässä 10 vuoden sisällä käyttänyt sitä aika vähän, mutta on ilo huomata ettei kieli ole kokonaan päästäni hävinnyt.
Olen ehtinyt reissata vapaa-ajallani mukavasti! Olen käynyt Madridissa, Fuengirolassa, Malagassa ja Alicantessa. Olen ylittänyt itseni kiipeämällä Mijas-vuoren huipulle! Vielä olisi muutama pieni reissu edessä.
Odotan innolla viimeistä kolmea viikkoa ja kaikkea jännittävää mitä on vielä edessä!
-Saana
http://saanalaine.tumblr.com (täältä löytyy kuvia ja lisää kertomuksia)
keskiviikko 6. toukokuuta 2015
Fuengirola - Spain
Hola!
Olen kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Helsingistä. Suoritin tyk-harjoitteluni Fuengirolassa, Espanjassa. Täältä käsin kirjoittelen vieläkin, mutta harjoittelu on jo osaltani ohi. Saavuin Suomen kylmyydestä Espanjan koleuteen tammikuun loppupuolella. Suoritin espanjan kielikurssia helmikuun ajan Málagan yliopiston kansainvälisessä kielikeskuksessa. Seitsemän viikon harjoitteluni Fuengirolassa Aurinkorannikon suomalaisen ev-lut. kirkon päiväkerhossa ja partiotoiminnassa sijoittui maalis- ja huhtikuulle.Suomenkielinen harjoitteluni suomalaisyhteisössä olisi voinut sijaita missä tahansa muuallakin. Montessori-menetelmää toteuttava päiväkerho ja Suomen Partiolaisten toimintaa vastaava Lumipartio-lippukunta vastaavat mielestäni täysin kotimaan vastaavaa lapsi- ja nuorisotyötä, eivätkä näin ollen herättäneet kulttuuriin tai tapoihin liittyviä kysymyksiä tai oivalluksia.
Järjestin harjoitteluni alussa 70 henkilön rantapäivän yhdessä toisen oppilaitoksen sosionomiopiskelijan kanssa. Muutamaa viikkoa myöhemmin vastasin yksin viikonlopun parinkymmenen hengen partioleiristä vakuutuksista ja leirintäaluevuokrista toteutukseen saakka. Väliin mahtui päiväkerhon normaalia arkea ja Montessori-menetelmään tutustumista.
Espanja ja erityisesti Fuengirola on minulle tärkeä paikka jo entuudestaan ja olenkin ollut täällä lukuisia kertoja. Useampi viikon mittainen lomareissu ja yksi pidempi (5kk) oleskelu näillä kulmilla saivat minut tuntemaan oloni kotoisaksi heti vaihdon ensimmäisestä päivästä lähtien. Minulla oli täällä valmiina koti ja läheisiä ihmisiä odottamassa.
Espanjassa eletään erilaista rytmiä kuin Suomessa. Siestan vietto on varmaankin viinin ja tapasten jälkeen seuraava asia, joka on yleisesti ulkomaalaisten tiedossa. Yllätyn kuitenkin kerta toisensa jälkeen paikallista "mañana mañana"-asennetta, eli asiat hoidetaan huomenna tai joskus sitten. Kärsivällisyyteni on ollut koetuksella kerran jos toisenkin, mutta sehän vain kasvattaa ihmistä. En ollut aiemmin osannut arvostaa esimerkiksi suomalaista kännykkäliittymäkulttuuria tai rajatonta nettiä, joka toimii lähes aina. Espanjan kodissani internet on ulottumattomissani esimerkiksi tuulisella säällä.
Huomaan muuttuvani avoimemmaksi tullessani Espanjaan. Täällä bussissa viereen istuvaa ihmistä tervehditään ja joskus jopa keskustellaan kunnes toisen on aika jäädä pois kyydistä. Suomessa vastaan tulevan ihmisen hymyyn ei useinkaan oleteta vastausta. Olen tämän kevään aikana tutustunut kymmeniin upeisiin ihmisiin eri puolilta maailmaa. Avoimuus uusia ihmisiä ja tilanteita kohtaan on kohdallani lisääntynyt ja yritänkin pitää siitä kiinni kun palaan kotiin.
Olen matkustellut tämän kevään aikana useisiin eri kohteisiin ja istunut tunteja busseissa ja junissa. Olen suunnannut avoimin mielin uusiin tilanteisiin, enkä ole katunut hetkeäkään. Minusta tuntuu siltä, kuin olisin aloittanut tämän matkan jo muutama vuosi sitten kun ensimmäisen kerran astuin ulos lentokoneesta Málagan lentokentällä. Jotain minusta on taas muuttunut ja se on pelkästään hyvä asia.
Helmikuinen espanjankielen kurssi tuli osalleni kuin bonuksena koko muulle matkalle. Kurssi oli lopulta niin arvokas kokemus, että se saattaakin vuosien kuluttua tulla ensimmäisenä mieleeni kun muistelen tätä ikimuistoista kevättä. Enpä olisi vielä tammikuussa arvannut vieväni 17 Málagan yliopiston vaihto-oppilasta eri puolilta maailmaa piknikille vuoren huipulle.
picosyolas.blogspot.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)