Grüß Gott!
Olen Elisa ja opiskelen Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Päädyin tekemään moninaisuus ja monikulttuurisuus harjoitteluni Itävaltaan, Linzin kaupunkiin. Harjoittelupaikkani oli SOS-Menschenrechte niminen ihmisoikeusjärjestö. Järjestön pääasiallinen tehtävä oli majoittaa turvapaikanhakijoita asuntolaansa, jossa oli n. 70 asuinpaikkaa. Tein harjoittelun yhteistyössä Diakin yhteistyökumppanin, Fachhochschule Oberösterreichin kanssa.
|
Hauptplatz, Linz |
|
Linz näköalatasanteelta |
Asuntolaa voisi verrata suomalaiseen vastaanottokeskukseen, sillä oikeastaan se toimi lähes samoilla periaatteilla, kuin vastaanottokeskus. Itävallassa systeemi vain on hieman eri, turvapaikanhakijat majoittuvat prosessin ajaksi tällaisiin pienempiin järjestöjen ja kuntien ylläpitämiin asuntoloihin. Asuntolan alakerrassa oli yhteiskeittiö, saksanluokka sekä toimisto. Muut kolme kerrosta olivat asuinhuoneita. Ensimmäisessä asuinkerroksessa asuivat talon naiset (8 henkilöä) ja pienessä soluasunnossa kahdeksan alaikäistä, yksin tullutta turvapaikanhakijaa. Kahdessa seuraavassa kerroksessa asui täysikäisiä miehiä.
Harjoitteluohjelmaani kuului periaatteessa päivittäisiin rutiineihin osallistuminen. Tämä sisälsi joskus ns. "talkkarihommia" sivarin kanssa, joskus toimistossa esim. taskurahan maksamista ja asukkaiden neuvomista ja auttamista, esim. lääkäriajan varaamisessa. Oikestaan todella vaihtelevasti töitä. Järjestimme myös harjoittelupaikassani hätämajoitusta turvapaikanhakijoille, joilla ei ollut majapaikkaa ja jotka olisivat joutuneet kadulle nukkumaan ja osallistuin tähän hätämajoitukseen aktiivisesti. Tähän liittyen myös maahanmuutto- ja turvapaikanhakuprosessi Itävallassa tuli minulle melko tutuksi, sillä kävin usein heidän kanssaan ilmoittamassa heidät maistraattiin ja ns. aloittamassa turvapaikanhakuprosessin heidän kanssaan.
|
Harjoittelupaikan ständi Linzin joulumarkkinoilla |
Osallistuin paikallisella ammattikorkeakoululla (Fachhochschule Oberösterreich) myös harjoitteluun liittyvän seminaariin, jossa lähinnä reflektoitiin harjoittelua (muut osallistujat olivat tehneet harjoittelunsa jo kesällä). Seminaarin ja harjoittelun lisäksi osallistuin vielä entisen asukkaan pitämälle kymmenen kerran Arabian kurssille ja viikonloppuisin tutustuin Itävaltaan reissaillen. Siinähän tuo kolme kuukautta meni melko nopeasti...
|
Hallstatt |
|
Innsbruck |
Koen että Itävalta ja SOS-Menschenrechte oli minulle täydellinen valinta harjoittelukohteeksi. Viihdyin todella hyvin ja oli mukava huomata, että pystyin työskentelemään saksan kielellä ilman ongelmia. Tämä oli ehkä henkilökohtaisesti yksi suurimmista ilonaiheistani harjoitteluni suhteen.
Tutustuin myös useimpiin asukkaisiimme ja vietimme joidenkin kanssa myös vapaa-aikaa. Oli kiva päästä tutustumaan esimerkiksi Syyrialaiseen kulttuuriin. Koen että näiden uusien tuttavuuksien ja muutenkin hyvien kokemuksien kautta, olen saanut lievennettyä joitakin ennakkoluuloja joita minulla ehkä oli. Vertailin melko paljon omia kokemuksiani esimerkiksi suomen median artikkeleihin turvapaikanhakijoista, jotka valitettavan usein tuntuivat olevan negatiivisia. Omaksi ilokseni huomasin, että itse on kokenut oloani kertaakaan esimerkiksi uhatuksi tai ahdistelluksi, vaikka suurin osa asukkaistamme olikin miespuolisia. Mediasta on voinut tässä viimeaikoina saada vähän toisenlaisen käsityksen...
Hetkeäkään en vaihtaisi pois tästä harjoittelukokemuksesta! Suosittelen Itävaltaa lämpimästi! :)
|
Paikallisilla Volksfesteillä (vrt. Oktoberfest) asianmukaisesti Dirndln pukeutuneena! |
Liebe Grüße,
Elisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.