Vaihtoon valittuna alkoi rekisteröityminen vastaanottavan
koulun järjestelmään. Mielenkiintoiseksi asian teki se, että olin menossa
vaihtoon Diakonissestiftelseniin, ja
rekisteröidyin Metropolitanin koulun järjestelmään. Diakonissestiftelsen
käyttää vaihto-oppilaiden virallisen rekisteröitymisen kanavana Metropolitanin
järjestelmää. Diakonissestiftelsen on organisaatioltaan pieni koulu. Koulut sijaitsevat
fyysisesti eri paikoissa.
Diakonissedtiftelsenissä ja sen asuntolassa ullakolla asiat
hoituivat sujuvasti ja ihmisläheisesti. Asuntolan toiminnot olivat hyvät ja
toimivat.
Tanskalaisten kanssa asioiden hoitaminen ja selvittäminen on
helppoa. Vastauksia ei saa nopeasti mutta asiat hoituvat silti. Hyvää huolta
pidetään opiskelijoista vaihdon aikana ja tukea tarjotaan usein. Tutorit ovat
oma ryhmänsä, heihin voi olla yhteydessä ja kannattaakin olla. Käytännön asiat
saa hoidettua kätevästi, niin kuin kaverin kanssa kotomaassa. Tutorina oleminen
on pakollista niille opiskelijoille Diakonissestiftelsenissä, jotka itse
aikovat lähteä vaihto-oppilaaksi. Oppitunneilla keskustellaan paljon ja
tunteihin voi valmistautua tutustumalla tunnin materiaaliin aiemmin, joka on
oppimisalustalla. Opettamiskulttuuri on erilainen kuin Suomessa.
Oppimateriaalit ovat teorioita joiden pohjalta keskustelu käydään.
Harjoittelupaikassa väki oli auttavaista ja ottivat mukaan
työyhteisöön kivasti. Englannin puhuminen vaikutti aluksi olevan hankalaa,
mutta ajan kuluessa opimme kommunikoimaan. Asiakkaiden kanssa puhuin englantia
tai ruotsia. Ne asiakkaat, jotka puhuivat vain tanskaa, tarvitsin toista
hoitajaa tulkkaamaan tai lopulta ymmärsin muutaman viikon jälkeen
perussanastoa.
Toiveeni oli päästä kotihoitoon tai sisätautiharjoitteluun.
Pääsin kuntoutuskeskukseen. Ratkaisu oli loppujen lopuksi hyvä ja toimiva. En
olisi pystynyt kommunikoimaan sairaalassa olevien, vain tanskaa puhuvien, potilaiden
kanssa tai kotona asuvien asiakkaiden kanssa.
- Vaatteet ja ruoka ovat hieman kalliimpia kuin Suomessa. Polkupyörän sai edullisesti vuokrattua koulun kautta. Se on ihan ehdoton kulkupeli. Ihan loistava liikennekulttuuri polkupyöräilijöitä ajatellen. Bussiliikenne on sujuvaa. Rejsekartilla pääsee kulkemaan. Jos ei ole polkupyörää, seikkailee bussilla/metrolla/s-junalla paljon, on kuukausikortti edullisin vaihtoehto.
- Puistot ovat aidattuja ja lukittavia. Niissä voi olla vain aukioloaikoina.
- Kulttuuria, nähtävyyksiä ja muuta ohjelmaa on monenmoista tarjolla. Koettavaa on paljon.
- Kööpenhaminassa on melkoinen viima. Oma harjoitteluni ajoittui helmikuu-toukokuu ajanjaksolle, ja toppatakkia, pipoa ja hanskoja sai käyttää yli pääsiäisen ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.