Oppimiskokemuksia Irlannista

Vietin tänä syksynä kolme kuukautta Irlannissa, Dublinissa, jossa opiskelin viittomakielen tulkkauksen koulutusohjelmassa Trinity Collegessa. Minulla oli yhteensä neljä kurssia, joista monien aihepiirit olivat jo tuttuja, sillä kaikki kurssini olivat ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden kanssa. Ne toivat kuitenkin hyvää kertausta jo opittuihin asioihin ja lisäksi sain laajennettua tietämystäni esimerkiksi siitä, millainen kuurojen historia on ollut maailmanlaajuisesti sekä erityisesti Irlannissa ja miten se on vaikuttanut viittomakieliin ja niiden kehitykseen.

Yksi kursseistani oli tulkkauksen kurssi, josta pidin kovasti, sillä pääsin harjoittelemaan tulkkausta suomalaisen viittomakielen ja englannin kielen välillä sekä sain uusia näkökulmia tulkkaukseen. Kahdella kurssilla minulla oli myös kuuro opettaja, joten pystyin seuraamaan ammattilaisten tulkkausta joka viikko ja saamaan siitä hyödyllisiä vinkkejä omaan tulkkaukseen. Lisäksi opin sitä kautta paljon irlantilaista viittomakieltä ja tuntui hyvältä, kun huomasin, että pystyin kommunikoimaan opettajan kanssa ilman tulkkia. Vieraan maan viittomakielen oppimisen kautta sain myös oivalluksia, miten käyttää kielen visuaalisuutta hyödyksi.

Vaihtoni aikana Irlannissa käynnistyi myös kampanja viittomakielen aseman yhtenä maan virallisen kielenä laillistamiseksi. Sitä kautta huomasin myös, miten hyvin asiat ovat Suomessa tulkkauspalvelun suhteen. Toki aina löytyy jotain parannettavaa, mutta palvelun laadun ja saannin suhteen tilanne on meillä melko hyvällä tolalla.

Trinityssä opiskelu koostui pääasiassa luennoista ja seminaareista, mikä johtui varmasti osaltaan kurssivalinnoistani. Jos olisin esimerkiksi saanut osallistua viittomakielen tunneille, olisi tilanne voinut olla toinen. Oli mukavaa kokea suuren koulun ilmapiiri, vaikka itse tulkkikoulutuksen yksikkö oli yhtä pieni kuin meillä Turussa, jonka vuoksi varmaan opetuskin tuntui melko samanlaiselta.

Kolmen kuukauden aikana ehdin oppimaan paljon, mutta loppujen lopuksi aika kului todella nopeasti. Koska tämä oli toinen vaihtoni, olin jo etukäteen osannut varautua siihen, millaista kolmen kuukauden aikana mahdollisesti tulisi olemaan ja minusta tuntuikin helpolta ja luontevalta päästä mukaan paikalliseen elämään. Pidemmät oleskelut ulkomailla avartavat myös aina maailmankuvaa, kehittävät kielitaitoa ja opettavat lisää itsestä, mistä kaikista uskon olevan minulle hyötyä tulevaisuudessa.